GLEN OF IMAALINTERRIERI,
glenni, pötkö, maastonakki, karvakorva.....rakkaalla lapsella on monta nimeä, eikä tässä suinkaan olleet vielä kaikki.
Etsimme mieheni kanssa 2000 luvun alussa meille sopivaa koirarotua. Luettiin koirakirjoja ja selattiin nettiä, mutta sitä oikeaa ei vain tuntunut löytyvän. Kunnes kierreltyämme kerran Messukeskuksen voittajanäyttelyssä Onni löysi meidät ja rotuvalinta on tehty. Onni oli ihastuttava glenniherra, joka käveli käytävällä vastaan ja hymyili meille koko glenninnaamallaan. Pari pusuakin taidettiin saada. Ja siitä se sitten alkoi, glenninelämä meidän perheessä. Ensimmäinen glennimme oli brindle Veeti herra, joka muutti meille Kotkasta Kennel Miimokselta. Muutaman vuoden jälkeen totesimme, että täytyyhän Veetin saada koirakaveri ja niinpä nuori huligaani Finski saapui vauhdittamaan päiviämme Isosta-Britaniasta, Kennel Jeonty:lta.
Veeti ja Finski ovat jo siirtyneet sateenkaarilaumaan ja seurailevat tapahtumia pilven reunalta. Tällä hetkellä meillä kotona asustaa vain yksi blondi pojan koltiainen Samu, joka on syntyjään Tanskasta, Kennel Hammermøllen kasvatti.
Jos olet harkitsemassa glenniä omaksi roduksesi, Koiraan kannattaa ehdottomasti tutustua ihan "livenä". Mitkään kirjat tai kuvat eivät anna todellista kuvaa glennin koosta ja voimavaroista. Glenni on noin 20 kiloinen voimanpesä, joka on hyvä tuntea käsissä ja talutushihnassa. Glenni on erinomainen seuralainen kotisohvalle, lenkkipolulle, mökille tai mihin tahansa koiraharrastukseen. Mutta koirapuistoon ja naapuruston kaikkien koirien kaveriksi siitä ei ehkä ole. Glenni on pesunkestävä terrieri, joka toimii ennenkuin miettii ja varmasti kyseenalaistaa kaikki säännöt, mutta josta johdonmukaisella kasvatuksella saa upeimman mahdollisen perheenjäsenen, joka ei jätä ketään ilman pusuja eikä iloista hännänheilutusta. Glenni on aina valmis toimintaa ja vauhtia riittää, mutta kotioloissa se on rauhallinen seuralainen, joka mieluusti valitsee näköalapaikan pötköttelyyn ja tarkkailee sieltä muiden tekemisiä.
Glennillä on trimmattava turkki, joka koostuu karkeasta päällyskarvasta ja pehmeästä ja lämpimästä aluskarvasta. Kotikoirakin on 2-3 kertaa vuodessa nypittävä, jotta turkki pysyy koiraa suojaavana ja lämpimänä. Muuten riittää harjaus / kampaus silloin tällöin. Hoitotoimenpiteitä turkin hoidon lisäksi kuten kynsien leikkaamista ja korvien puhdistamista kannattaa kuitenkin harjoitella ahkerasti pennun kanssa, jotta ne sujuvat sitten aikuisenakin.
Glenni sopii moneen harrastukseen. Omieni mieluisin harrastus on ehdottomasti pitkä lenkit ja etenkin mökkimetsissä, missä pojat pääsevät juoksentelemaan irrallaan. Kaikkien kanssa on harjoiteltu tottelevaisuutta eli tokoa. Veeti suoritti tokossa koulutustunnuksen TK1 ja läpäisi BH kokeen. Finskin kanssa kisattiin virallisissa toko kisoissa jokunen kerta. Samu on tosi innokas tokoilija, mutta erityisen innostunut hän olisi veri jäljestä eli mejästä, jos vain aika itselläni riittäisi harjoitteluun ja ennenkaikkea jos niihin löytyisi metsä, jossa olisi lupa treenata. Eli glenni on erinomainen harrastuskaveri, joka soveltuu oikeastaan lähes kaikkeen.......hmm, vesipelastusta en ehkä näkisi luontevimpana lajina, mutta kaikkea muuta kyllä.